Miksi lyön käsillä? - katso mikä on yleisin syy

Kuulen usein valmennukseeni tulevien pelaajien kertovan, että heille on aiemmissa opetustilanteissa opetettu tai ainakin käyty läpi suuri määrä swing-tekniikkaan liittyviä yksityiskohtia. Heille on myös näytetty videoita hyvien pelaajien swingeistä, ja heidän omia swingeihinsä on verrattu näihin esimerkkeihin. Kaikista neuvoista huolimatta he eivät ole onnistuneet oppimaan oikeanlaista tai edes kohtuullisen toimivaa swingiä. Sen sijaan lyönti on muuttunut käsillä lyömiseksi ja vaikuttanut aivan liian tietoisesti ohjatulta, kontrolloidulta ja jännittyneeltä.

On tietenkin mahdollista, että näiden opettajien keskeisenä tavoitteena on ollut auttaa oppilasta oppimaan ajan myötä hyvä swing itsenäisesti. Tämä kuitenkin edellyttää, että oppilas ensin muistaa ja ymmärtää teoriassa, mitkä yksityiskohdat swingiin liittyvät ja miten niiden tulisi toimia sen eri vaiheissa. Opetus on siis perustunut eräänlaiseen pelaajaa valmistavaan lähestymistapaan. Siinä on oletettu, että oppilas innostuu harjoittelemaan ahkerasti rangella, jaksaa kuvata ja analysoida lyöntiään riittävän usein sekä osaa verrata sitä hyvien pelaajien swingeihin tai teoreettiseen malliin.

Hieno visio, mutta valitettavasti se toimii vain paperilla. On hyvä huomioida, että todellisuudessa vain harva pelaaja muistaa tai ymmärtää pieniä yksityiskohtia, tunnistaa niitä omassa tekemisessään ja kykenee siirtämään oikean mielikuvan omaan toimintaansa. Lisäksi videointi ja oman swingin analysointi eivät välttämättä ole kaikille tuttuja asioita, eikä oman swingin vertaaminen teoreettiseen swing-tekniikkaan ole lainkaan helppoa.

Uskoisin, että useimpien pelaajien tavoitteena on oppia käytännön valmennuksessa teknisesti hyvä ja toimiva swing – ei niinkään saada tutkimustietoa siitä, mitä kaikkea swing-tekniikka pitää sisällään, mitä asioita ei saa tehdä tai millainen hyvä swing on teoriassa.

Kun pelaaja alkaa opetella swing-tekniikkaa käytännössä pallon kanssa, hänen ensisijainen tavoitteensa on osua palloon ja saada se lentämään ylöspäin. Hän ei pysty swingin noin 1,5 sekunnin keston aikana ajattelemaan samanaikaisesti useita pieniä teknisiä yksityiskohtia. Jos hän yrittää ajatella tai kontrolloida jotakin yksittäistä yksityiskohtaa, sormet puristuvat, koko keho jäykistyy ja swing-liike häiriintyy. Tällöin myöskään tietoisuus swingin perusideasta ei todennäköisesti kehity toivottuun suuntaan.

Pelaajalle on turha kertoa asioita, joiden ymmärtäminen vaatii paljon pohdintaa, sillä käytännön tilanteissa liiallisesta miettimisestä on vain haittaa. Jos halutaan kehittää swingiin liittyvää sivistystä ja teoriantuntemusta, verrata omaa tekemistä hyvään malliin tai pohtia erilaisia variaatioita, se kannattaa tehdä kokonaan erillään käytännön oppimistilanteesta. 

Jos opetus keskittyy liiaksi käsiin, pelaajasta tulee käsilyöjä!

Olen valmentanut lukemattomia pelaajia, joita on ohjeistettu liikaa etenkin käsivarsien, ranteiden, gripin, ranne-kyynärkulman, sekä niiden asennoista ja toiminnasta taakseviennissä, osumassa ja saatossa. Lopputuloksena on usein ollut liikaa ajateltu, jännittynyt ja kontrolloitu käsilyönti sen sijaan, että pelaaja olisi saavuttanut toivomansa rennon, vakaan, tehokkaan ja tarkan Bodyswingin.

”Pidä vasen ranne ja käsivarsi suorana taakseviennissä” 

Voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sen miettiminen ja kontrollointi  voi estää huomattavasti tärkeämmän  toiminnan toteutumisen:  Hyvässä rytmissä ja oikeaan suuntaan tapahtuvan kehonliikkeen oppimisen.

Näitä  kehon liikkeiden, liikesarjan ja rytmin oppimista haittaavia tai estäviä  ”mietintä-tai kontrollipisteitä” löytyy useita: Grippi, käsien ja ranteiden asento taakseviennissä,  käden ja ranteen suoruus osumassa, vasen käsi johtaa,  saata maila käsillä kohteeseen, pää ei saa liikkua jne…

Ehkä on myös hyvä kertoa miksi niitä niitä  käsivarsia, ranteita ja ranne- kyynärkulman toimintoja EI juurikaan tarvitse erikseen opettaa, tai korjata. Ne menevät yleensä oikein ihan itsekseen, jos vartalontoiminta menee edes kutakuinkin oikein. Siitä pitää huolen RENTOUS ja keskipakovoima.  

Tähän kohtaan tarina käytännön opetustilanteesta: Jo kohtalaisen kokenut, monilla eri opettajilla käynyt ja varsin liikunnallinen pelaaja tuli luokseni oppimaan bodyswingiä. Hän koki, että swing on vaivalloinen ja siihen tulee helposti tiettyä pakottamista sekä liiallista miettimistä ja kontrollointia. Hän ei myöskään tunnistanut mitä swingissä oikeasti tapahtuu ja mihin eri kohtiin mahdollisesti pitäisi keskittyä. Lyönteihin tuli myös paljon hajontaa ja huonoja osumia. 

Aivan aluksi näytin hänelle Bodyswingin perusliikkeen ja idean, jossa vauhtia mailalle annetaan vartalolla. Näyttöni oli rento, eikä kovin vauhdikas, jolloin oppilas sai varsin hyvän mielikuvan suorituksesta, jota hän lähtisi jäljittelemään. Matkiminen sujui varsin hyvin, pallon osuttiin ja se lensi kohtalaisen pitkälle ja suoraan. Lisäsin opetukseen sanallisia metaforia; näe osuma, vapauta maila vartalonkiertoon ja swingaa vartalolla mailaa eteenpäin, jolloin pelaajan keho alkoi toimimaan niin, että swingiin tuli jo painonsiirto.  Loppuun lisäsin vielä rytmiin liittyvän sanaparin; ” paketti —ja—paketti”. Tässä vaiheessa swing näytti jo varsin hyvältä. Päätimme kuitenkin ottaa swingin videolle, jotta oppilas näkisi miten meni, ja minä voisin poimia siitä pari- kolme, lähinnä tehoon, pituuteen ja ajoitukseen liittyvää yksityiskohtaa. 

Kun katsoimme videon, huomasimme, että swing oli jo tekniikan kannalta varsin hyvällä tasolla. Pelaaja pystyi lyömään rytmisesti oikein, suoraan, toistettavasti ja riittävän pitkälle. Toki vartalonkiertoa ja lantion liikettä olisi voinut olla hieman enemmän ennen osumaa, ja lantiotuki liukui osumassa aavistuksen alta pois, mikä vaikutti kehon kiertoon. Tämä myös hieman heikensi vartalosta välittyvää voimantuottoa. Myös painosiirron määrää olisi voinut olla aavistuksen enemmän.

Yhtä kaikki, en puhunut tai esitelmöinyt  hänelle mitään tekniikan yksityiskohdista; alkuasennosta, pallon paikasta, gripistä, suorista käsivarsista, ranteista, ranne-kyynärkulman toiminnasta, vartalonkierron määrään liittyvistä asteluvuista, painonsiirron määristä ja mailan tulokulmista osumassa jne, enkä kauheasti mistään muustakaan ENNEN  videointia, ja siitä huolimatta päästiin erinomaisen hyvin toimivaan bodyswingiin, jota tekniikkaa muuten hyvin harva klubipelaaja oikeasti osaa.  Koko oppimisprosessi perustui pelkästään mallisuoritusten jäljittelyyn, matkimiseen, muutaman sanallisen metaforan ymmärtämiseen, kahteen keskivartalon käsin avustukseen, sallivaan ilmapiiriin, rentouteen ja opettajan suorituksiin eläytymiseen.  

Voitte varmasti kuvitella, miten olisi Bodyswingin oppimisessa käynyt jos olisin ensimmäisenä käynyt läpi teoriaa, monia yksityiskohtia ja pelaajan swingissä olevia ”virheitä” ja puutteita, tai verrannut hänen lyöntiään Roryn swingiin. Pelaaja olisi tämän jälkeen ollut tumake punaisena hehkuva ”kanki kaikkonen” joka olisi  yrittänyt vain hampaat irvessä osua siihen palloon. Tuntematta ja ymmärtämättä ollenkaan mitä kaikkea  pitikään  tehdä ja miten se keho, kädet ja maila oikeasti menivät. 

Kiteytyksenä voi todeta, että käytännön opetuksessa on täysin turhaa, ja usein  erittäin vahingollista opettaa oppilasta miettimään teoriaa tai läpikäydä tekniikkaan liittyvä pieniä yksityiskohtia, tai esittää hänelle puutteita tai mitä hän tekee väärin, vaan viedä oppilas jäljittelyn kautta mahdollisimman pitkälle, ja jos se ei onnistu, niin sitten videoidaan, ja otetaan käyttöön kädestä pitäen avustaminen, jolloin oppilasta viedään oikeisiin asentoihin, liikeratoihin ja liikkeisiin käsin avustamalla.  

Vielä loppuun Tigerin isän, Earlin ehkä tärkein oppi pojalleen: Keep it simple stupid. 

Terveisin,

Turkka

Turkka Stenlund on golfvalmennuksen rautainen ammattilainen ja taattuja tuloksia tuovan Bodyswing-opetusmetodin kehittäjä. Hän on toiminut golfin (PGA Pro) ammattivalmentajana yli 35 vuotta ja sitä ennen urheiluvalmentajana sekä useiden eri lajien kilpaurheilijana.

Turkka on toiminut useassa isossa golfseurassa Head Prona ja ollut mukana kehittämässä urheilulukio- sekä Golfliiton aluevalmennustoimintaa ja toiminut valmentajana ja golfkoulujen perustajana muun muassa Vierumäen, Kisakallion, Kisakeskuksen ja Kuortaneen urheiluopistoissa.

Golfin lisäksi Turkka on toiminut liikunnanopettajana ja liikunnanohjaajana, liikuntakasvatusupseerina, kouluttajana, liikuntatuotteiden kehittäjänä sekä miekkailu-, hiihto- ja triathlonvalmentajana.

Lisää tietoa ja tarkempi CV valmentajasta

Valmennuspaikat v. 2026. Hanko Golf ja GolfStar Areena