Mailanpäähän nopeutta ja lisää pituutta lyöntiin? -katso tekniikan keskeiset yksityiskohdat
Päivitetty: 25.9.
Valmennuksessani käy pääasiassa pelaajia, jotka haluavat oppia Bodyswing-tekniikan, saadakseen swingin toistettavammaksi, tarkemmaksi ja vakaammaksi, mutta myös heitä, joiden ensisijainen toive on saada lisää pituutta lyönteihinsä.
Monet heistä ovat aiemmin yrittäneet pidentää lyöntejään muuttamalla osumakulmaa, lyöntirataa ja lyöntitasoa. On kokeiltu monenlaisia lyöntitapoja, tehty ranne- ja kyynärpääkulman jyrkentämistä, vaihdettu mailan varsi notkeammaksi ja kevyemmäksi, lisätty käsivarsien nopeutta, ranteiden crossausta ja kokeiltu otteen muuttamista. Pituuden hakeminen on osoittautunut usein melkoiseksi etsinnäksi.
Aloitetaan yksinkertaisimmasta:
Mailan pään nopeus osumahetkellä on luultavasti yksi tärkeimmistä tekijöistä, jotka vaikuttavat pallon lentopituuteen. Jos draiverin mailan pään nopeus on 100 mailia tunnissa, pallo lentää noin 230 metriä, jos kaikki muut tekijät ovat suunnilleen kohdallaan; 130 mph:n nopeudella pallo voi lentää jopa 300 metriä.
Miespelaajien taulukko
Naispelaajien taulukko
Pallon lentopituuteen vaikuttavat tietysti monet muutkin tekijät, mutta en käsittele niitä tässä blogissa yksityiskohtaisesti. Sen voin kuitenkin kertoa, että tärkeimpinä pidetään perinteisesti pallon lentolakeja, joita on viisi. Jos olet joskus perehtynyt Trackmaniin ja sen tarjoamiin lukuisiin muuttujiin, tiedät, että tämä aihe vaatisi ainakin pienen opaskirjan niiden ymmärtämiseksi.
Tarkastelen pituuteen liittyvää aihetta enemmän siitä näkökulmasta, miten kehon, käsivarsien ja mailan tulisi toimia, jotta mailanpään nopeus kasvaisi ja pallo lentäisi pidemmälle. Teen parhaani pitääkseni asiat yksinkertaisina ja käsittelen vain keskeisiä kokonaisuuksia, jotka liittyvät ensisijaisesti kehon toimintaan.
Aloitetaan kysymyksellä, joka nousee toisinaan esiin:
Kehitetäänkö mailan nopeutta käsivarsilla ja ranteilla? Pitäisikö käsivarsia ja ranteita siis liikuttaa nopeammin osumahetkellä? Jos tavoitteena on esimerkiksi saavuttaa 7-raudalla 70 mailin tuntinopeus, täytyykö käsien liikkua yhtä nopeasti?
Kysymys saattaa tuntua monista naurettavalta, mutta uskaltaisin väittää, että melko moni pelaaja uskoo pituuden ja mailanpään nopeuden lisäämisen edellyttävän käsivarsien tai ranteiden nopeampaa liikettä.
Tarkastellaan asiaa kokonaisuutena.
Kuvitellaan, että vartalo toimii akselina, johon käsivarret ovat kiinnittyneet ja jonka jatkeena on esimerkiksi driveri. Jos vartalo kiertyy 30 mailin tuntinopeudella ja käsivarret ovat siihen kiinnittyneinä, myös käsivarret kiertyvät samalla nopeudella eli 30 mph. Millä nopeudella mailanpää silloin liikkuu, kun käsivarsien jatkeena on noin 45 tuuman pituinen driveri? Vähintään kaksinkertaisella nopeudella eli karkeasti arvioiden noin 90 mph
Tämä mailanpään nopeus ei kuitenkaan useimmille pelaajille riitä. Miten mailanpään nopeus voidaan nostaa lähelle 100:aa mailia tunnissa, vaikka vartalon kiertonopeutta ei lisättäisi ja se pysyisi edelleen 30 mailissa tunnissa?
Tässä vaiheessa mukaan tulee useita muuttujia: ranteen ja kyynärpään kulmien muodostama vipuvaikutus, swingin pituus ja laajuus, mailanpään kulkema rata sekä vartalon kiertonopeus ja sen ajoitus suhteessa käsivarsien ja mailanpään liikkeeseen.
Mitä pidemmälle pystymme pitämään ranne- kyynärkulman jyrkkyyden downswingissä, sen parempi, ja sitä enemmän mailan laukeamiseen saadaan kulmakiihtyvyyttä, joka lisää mailanpään nopeutta. Vähän ennen osumaa vasemman käsivarren ja mailanvarren kulma on oltava vähintään 90 astetta.
Tästä videosta saat aika hyvän käsityksen mailan radoista ja kehon liikkeistä
Mailanpää kulkee backswingissä suurella ja laajalla kehäradalla. Downswingissä radan tulee puolestaan muuttua pienemmäksi ja suppeammaksi. Tämä saavutetaan, kun vartalo alkaa kiertyä eteenpäin painonsiirron mukana ja oikean käsivarren ranne–kyynärkulma vedetään kohti kylkeä pitäen kulma mahdollisimman jyrkkänä.
Jos tähän sitten lisätään vielä vartalon, akselin kiertonopeutta vaikkapa 10 mailia tunnissa, ollen siis n. 40 mailia tunnissa, ja ajoitusta siten, että vartalonkierron määrää lisätään suhteessa käsivarsiin ja mailanpäähän niin 100 mph saattaa hyvinkin onnistua.
Alla kaksi harjoitevideota, joista näet ranne-kyynärkulman ja vartalonkierron yhteistoimintaa.
Kannattaa katsoa.
Pelkästään oikein toimivalla ranne- kyynärkulman toiminnalla, suorana osumassa pysyvillä käsivarsilla, eteenpäin kertyvällä vartalon painonsiirtokierrolla ja osumahetken lantiotuella voimme lisätä mailanpään nopeutta ja pallon lennon pituutta huomattavasti.
Esimerkiksi kilpapelaajilla vartalo on juuri ennen osumahetkeä kiertynyt siten, että lantio on noin 70 astetta ja hartiat noin 40 astetta lyöntisuuntaan nähden. Mailan varsi muodostaa vasemman käsivarren kanssa vähintään 90 asteen kulman, ja käsivarsi on huomattavasti vartalon takana. Mailan vapautuminen osumaa kohti tapahtuu siis hyvin lyhyessä ajassa, tuhannesosasekunneissa. Osumahetkellä vasen käsivarsi ja ranne ovat suorina, ja kehon painopiste on pallon etupuolella (R9–R7).
Toinen esimerkki liittyy kaikkien tuntemaan Rory McIlroyhin, jonka mailanpään nopeus on parhaimmillaan 130 mailia tunnissa, ja pallon lentopituus driverilla n. 300m. Kehon kierron nopeudeksi osumahetkellä on mitattu 65 mph, eli kyllä sillä kropalla aika haipakkaa mennään.
Katso vielä hieno videokooste Rory McIlroyn swingeistä:
Yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta, että lisäämällä backswingissä vartalon kiertojännitettä, latausta, downswingissä vartalon eteenpäin suuntautuvaa vartalonkierron nopeutta, säilyttämällä jyrkkä ranne- kyynärkulma, sen alas- ja sisäänvetorata, rento otekovuus mailasta, ja lantiotuki osumahetkellä, sekä ajoittamalla vartalon kierto aikaisemmaksi suhteessa käsivarsiin ja mailanpäähän, tulet saamaan varmuudella lisää nopeutta mailanpäähän ja pituutta lyöntiin.
Jos haluat oppia nopeammin, ja varmuudella, millä lihaksilla, harjoitteilla ja harjoitusmenetelmillä vartalon oikea- aikaisuuteen, liikeratoihin, nopeuteen ja voimantuottoon päästään tule valmennukseen.
Katso valmennuskurssit ja yksityisopetus: https://www.bodyswing.fi/shop
Kesäkauden opetuspaikka: Hanko Golf
Talvikauden opetuspaikka: GolfStar Areena, Helsinki, Vuosaari. (ent. Planmeca Golf Areena)
Terveisin,
Turkka Stenlund
PGA Pro, LO, GVT
Turkka Stenlund on golfvalmennuksen rautainen ammattilainen, joka on kehittänyt Bodyswing-opetusmetodin erityisesti aikuisiällä golfin aloittaneille. Hänellä on yli 35 vuoden kokemus golfin (PGA Pro) ammattivalmentajana, ja hänen taustansa urheiluvalmentajana sekä kilpaurheilijana useissa eri lajeissa tuo huomattavaa lisäarvoa hänen valmennustyöhönsä.
Turkka on ollut mukana useissa suurissa golfseuroissa Head Prona ja on aktiivisesti kehittänyt urheilulukio- ja Golfliiton aluevalmennustoimintaa. Hän on osallistunut golfkoulujen perustamiseen muun muassa Vierumäen, Kuortaneen, Kisakeskuksen ja Kisakallion Urheiluopistoissa, ja toiminut niissä vastuullisena valmentajana. Tämä kertoo hänen vahvasta sitoutumisestaan lajiin ja halustaan edistää erityisesti klubipelaajien pelaamisen tasoa Suomessa.
Golfvalmennuksen lisäksi Turkka on toiminut liikunnanopettajana ja liikunnanohjaajana, liikuntakasvatusupseerina, kouluttajana, liikuntatuotteiden kehittäjänä sekä miekkailu-, hiihto- ja triathlonvalmentajana.
Lisää tietoa ja tarkempi CV valmentajasta
Sivut: www.bodyswing.fi
Tutustu myös muihin harjoitevideoihin
Kommentit