top of page
proturkka

Mihin kannattaa panostaa kun opettelee swingiä?

Päivitetty: 7 päivää sitten


Opetuksen ja kasvatuksen asiantuntijat väittävät että mallista oppimisen kyky vähenee, tai loppuu kokonaan n.15 ikävuoden vaiheilla. Onko näin, vain kuvitellaanko asian olevan niin?



"Olen tavannut useita aikuisena golfin aloittaneita pelaajia, jotka ovat pystyneet jäljittelemään ja toistamaan swingliikettä lähes täydellisesti mallioppimisen metodin avulla.”

Suurin osa  pelaajista tiedostaa sen tosiseikan, että kun palloon yritetään oikein tosissaan osua niin se saattaa muuttaa swingiä paljon. Kun siihen palloon osumiseen asetetaan vielä joitain muitakin paineita, pituus, suoruus, tai edessä oleva vesieste swing voi  muuttua huomattavasti. 



Mallioppimisen- ja mielikuvaharjoitteluun perustuvassa opetusmenetelmässä harjoittelussa käytetään kyllä palloja, mutta suhteessa aikaan hyvin säästeliäästi. Heti, jo harrastuksen alkuvaiheessa olisi hyvä tehdä itselleen selväksi, että koko focus on liikesuorituksiin keskittymisessä, tuntemisessa ja oikeiden suoritusten imitoinnissa. 


Kun palloa sovitellaan liikkeeseen, tulee tietenkin aluksi huonoja osumia, feedbackia hyvän liikkeen tuomasta puhtaasta osumasta tulee aluksi harvoin, mutta se kuuluu asiaan, niin sen pitääkin mennä. Kun kehon- ja kehon osien  liikkeet varmentuvat, “huojunta” ja “hajonta” vähenee ja mailan  “maahan osuminen”, tärähtäminen, tulee tutummaksi, eikä käsiin sattumista enää pelätä, alkaa palloon osuminen onnistua yllättävänkin hyvin.



Painotan sitä, että jo aivan alkutaipaleella saadut opit ovat keskeisessä roolissa koko jatkokehityksen kannalta. Jos opettelussa on aluksi paljon palloon lyömistä, osumaan keskittymistä ja pelaamista, jää usein, erityisesti kaikkein keskeisimmät, vartaloon liittyvät liikkeet kehittymättä ja tämä osumaan ja osumiseen “väkisin yrittäminen” tuo mukanaan mitä erilaisimpia, ylimääräisiä “kevätjuhlaliikkeitä” ja vie pelaajan auttamatta ns.käsilyöjän maailmaan.  


Nämä “väärät” liikkeet ja niistä seuranneet ajatusmallit porautuvat usein hyvin syvälle ja osa niistä voi jäädä jopa pysyviksi.”




Kun pohjaosaamiset ovat kutakuinkin hallinnassa, voi pelaaja siirtyä hyvinkin nopeasti ja sujuvasti kenttäolosuhteisiin pelaamaan tai harjoittelemaan pelaamista. Kohti sitä mitä kaikki haluavat!

"Tämän opettelu-oppimismetodin tarkoituksena on siis vähentää perinteistä, pääosin rangella suoritettavaa osumisen harjoittelua, toistoharjoittelua ja antaa enemmän valmiuksia oppia kokonaisvaltainen ja vartalojohtoinen Bodyswing-tekniikka, ja näin edistää huomattavasti tekniikan toteutumista myös vaativimmissa ja paineisimmissa pelitilanteissa”


Avaan hieman ajatuksiani malli-mielikuvaharjoittelusta.


Taustaa, kommentteja ja oppilaiden tuntemuksia


Kuten tiedämme useille lapsille swingin matkiminen, jäljitteleminen mallista näyttäisi olevan kovin helppoa. Aikuiset taasen kokevat sen lähes mahdottomaksi, jopa noloksi.



Lapset


Kun olen tiedustellut lapsilta, matkimisen jälkeen, mitä he ovat nähneet niin vastaukset ovat olleet usein lyhyitä, summittaisia ja ne eivät ole olleet lähelläkään mitään analyyttistä, pikkutarkkaa oikean suorituksen kuvaamista. He ovat nähneet kokonaisuuden helppouden, rentouden, rytmin, tai jonkinlaisen aaltoliikkeen.


Tietoisesti yksityiskohtia matkimatta, he ovat kuitenkin pystyneet suorittamaan lähes täydellisen liikesuorituksen. Näitä suorituksia olen videoinut lukemattomia ja niissä on lähes poikkeuksetta tekniset yksityiskohdat  kohdallaan. Lapset osaavat seurata, ikään kuin vaistonvaraisesti, liikettä. He näkevät siinä jotain rentoa, rytmikästä ja helppoa. Leikinomaista. Kivaa.  Kun olen kysynyt “Onko swing vaikea juttu matkia?”, “Onko siinä jotain monimutkaista?”, niin vastaus on aina “Ihan helppo juttu!”, “Ei ole ollenkaan vaikeata!”


Aikuiset


Kuten jo todettua, monille aikuisille mallista oppiminen on haastavaa. Jo lähtökohta on hankala. Aikuiset eivät välttämättä usko menetelmään, eivät ehkä kehtaa matkia sekä vähättelevät itseään, notkeuttaan, liikkuvuuttaan, ja vetoavat usein korkeaan ikäänsä.

Kun olemme katselleet kuvia ja hidastettuja suorituksia videoilta, aikuiset toteavat kyllä rentouden, mallin kauneuden, ehkä muutaman yksityiskohdan. Sama tilanne on ollut opettajan mallisuorituksen kohdalla “se on vaan niin helpon näköistä”, mutta...



Mitä tästä nyt sitten pitäisi päätellä? Onko lapsilla joitain kykyjä jotka aikuisilta puuttuvat?


Ovatko lapset niin notkeita, elastisia, liikkuvia ja motoriikaltaan kehittyneitä, että matkiminen on mahdollista? Pitävätkö lapset liikettä niin helppona, että se “ei voi” olla vaikeaa? Onko heillä uskomus, että liike on helppo? Johtuuko se siitä että he eivät lähtökohtaisesti tiedä miten liike pitäisi oikeasti suorittaa? Vai ovatko lapset niin “heikkoja” voimiltaan, että he eivät pysty puristamaan mailaa, jännittämään ja lyömään pelkästään käsillä?


Pyrkivätkö lapset vain tekemään näkemäänsä oikeaksi päätettyä suoritusta, arvioimatta ja miettimättä mahdollisia virheitään tai analysoimatta, mitkä kaikki asiat menevät väärin.


Syitä on varmasti monia, enkä lähde niitä kaikkia edes pohtimaan. 



Malliin ja mielikuviin perustuva oppiminen ei tapahdu hetkessä. Tarvitaan aikaa. Eikä se suinkaan ole ainoa metodi jonka kautta oppimista ja kehitystä tapahtuu. Kokonaisliikkeen kannalta se on kuitenkin tehokkain ja vaivattomin tapa edetä kohti oikeaa ja parempaa swing-tekniikkaa, bodyswingiä.


Neljän askeleen ohje malli- ja mielikuvaoppimiseen (sopii myös osin kotioloihin)


Katso jonkun sinua miellyttävän ammattilaispelaajan osuma- ja saattokuvaa. Katso ja yritä painaa mieleesi käsivarsien asento, asema ja lantion ja hartioiden asento osumahetkellä.


Saatossa paina mieleesi käsivarsien suoruus, kierto, laajuus sekä etujalan suoruus ja lantion kierron asento. Katso tätä kuvaa usein ja yritä painaa edellä mainitut yksityiskohdat tarkasti mieleesi. Palauta kuva osineen mieleesi (katsomatta sitä) monta kertaa päivässä, viimeiseksi illalla ennen nukahtamista.


Videolla Nelly Korda, ehkä parhaimman swingin omaava naispelaaja, Maailman 1. pelaaja naisissa.




  1. Ensin kokonaisuutta. 

  2. Sitten lantion kiertoa, keskivartalon ja hartoiden kiertoa, saattoa, mailan vapautusta osumaan ja loppuasentoa. 

  3. Tarkkaile myös taakseviennin laajuutta, pituutta ja mitä tapahtuu, kun liike muuttaa suuntaa takaisin kohti palloa. 

  4. Aisti tempo ja siinä oleva rytmi ja paina mieleesi erityisesti alavartalon kierto ja osuman jälkeinen käsivarsien ja mailan saattoliike. 


Katso päivittäin, illoin ja aamuin ja yritä juurruttaa näkemäsi tarkasti mieleesi.

Voit myös kotioloissa itse matkia roolimallisi swingiä videoimalla oman swingisi, tai seurata katseella peilistä omia kehon ja mailan liikkeitäsi.


Aivan aluksi metodissa harjoitellaan liikettä mailan kanssa ilman palloa. Kun päästään sille tasolle, että liike tuntuu ja näyttää kutakuinkin hyvältä otetaan mukaan myös palloja. Kuitenkin niin, että pääosin liikkeitä tehdään kuivaharjoituksena / harjoitusswinginä, mutta rauhallisena, ja välillä testataan pysyykö liike samankaltaisena, kun pallo tulee mukaan lyöntiradalle. 



Liikkeen vaivattomuuteen, rentouteen ja luonnollisuuteen keskitytään (välillä silmät kiinni, tuntien miltä kehossa tuntuu swingin eri vaiheissa - pitäen kuitenkin mallisuorituksen ydinkohdat mielessä, ei siis löysäilyä alavartalossa). 


Palloja asetellaan silloin tällöin swingin radalle, mutta osumiseen ei kiinnitetä juurikaan huomiota, pallo vain häviää radalta kun keho kiertyy, lantio nousee ja maila päästetään saattoon - ja loppuasentoon.





Terveisin,

Turkka Stenlund PGA Pro, LO, GVT

Bodyswing Golf Academy



Turkka Stenlund on golfvalmennuksen rautainen ammattilainen ja taattuja tuloksia tuovan Bodyswing-opetusmetodin kehittäjä. Hän on toiminut golfin ammattivalmentajana yli 30 vuotta ja sitä ennen urheiluvalmentajana sekä useiden eri lajien kilpaurheilijana.


Turkka on toiminut useassa isossa golfseurassa Head Prona ja ollut mukana kehittämässä urheilulukio- sekä Golfliiton aluevalmennustoimintaa ja toiminut valmentajana muun muassa Vierumäen, Kisakallion ja Kuortaneen urheiluopistoissa.


Golfin lisäksi Turkka on toiminut liikunnanopettajana ja liikunnanohjaajana, liikuntakasvatusupseerina, kouluttajana, liikuntatuotteiden kehittäjänä sekä miekkailu-, hiihto- ja triathlonvalmentajana.




Comments


bottom of page