"Älä opeta golfia, vaan opeta oppilaitasi oppimaan golfia, keep it simple"
Muistan aina nämä sanat, jotka kuulin kuuluisalta Virolaiselta ammattivalmentajalta, kun opiskelin golfopettajaksi Vierumäellä. Silloin en oikein ymmärtänyt, mitä hän oikein tarkoitti ja mitä sanat pitivät sisällään.
Vasta viime vuosina hänen lausumansa lause alkoi todenteolla kirkastumaan kun siirryin Bodyswing-tekniikan pitkäjänteisempään ja kokonaisvaltaiseen valmentamiseen. Ymmärsin, kuinka valtava ero on swingin opettamisella ja vartaloswingin käytännön valmentamisella.
Kuulen usein valmennukseeni tulevien pelaajien sanovan, että he ovat kyllä käyneet useiden valmentajien opetuksessa, myös mediasta tutuksi tulleiden "johtavien huippuvalmentajien" opetuksessa, joten tietysti ovat saaneet erinomaista opetusta. Mutta, siitä huolimatta swing ei ole juurikaan kehittynyt paremmaksi - pikemminkin se on jatkuvasti hieman ”sekaisin”, tai hakusessa.
"Swingin sekoamisen syyt voivat johtua uusien asioiden ja toimintojen liiallisestä määrästä, joka tekee oppimisen mahdottomaksi, tai liian yksityiskohtaisesta, tarkasta ja irrallisten yksityiskohtien opetuksesta - ja niiden miettimisestä ja kontrolloinnista, mikä johtaa epämääräiseen ja epäjohdonmukaiseen kokonaiskuvaan siitä, miten swing toimii kokonaisuutena."
Miksi näin kävi? Eikö opettamisen päätarkoitus ole opettaa pelaajille sellaisia asioita ja toimintoja, jotka mahdollistavat swingin oikean toiminnan ja harjoittelun kautta pelaamisen kehittymisen?
Ovatko nämä "huippuopettajat" olleet sittenkin enemmän tekniikan "esittelijöitä ja eri yksityiskohtien tutkijoita" kuin käytännön swingvalmentajia, jossa keskitytään pääosin swingin perusliikkeeseen? Onko opetus- ja valmennusmenetelmillä loppujen lopuksi suurempi rooli tässä pelaajan swingtekniikan kehityksessä ja todellisen oppimisen prosessissa kuin mitä opettajat tietävät, tunnustavat tai uskovat?
Opetuksesta tulee helposti ”tutkimusmatka" swingin teoreettiseen malliin ja lukuisiin yksityiskohtiin, joiden opettelu on käytännön kannalta katsoen joko täysin turhaa, mahdotonta, tai jopa kokonaisuuden oppimisen ja hallinnan kannalta haitallista, mikäli vartalon toimintaan liittyvien perusliikkeiden ja liikeratojen osaaminen ja swingaamisen pääidea, vartalojohtoisuus, ja vartalonkierron kautta käsivarsiin ja mailaan välittyvä voimantuotto ei ole ensin kohtuullisen hyvin hallinnassa. (nämä ovat niitä perusasioita)
Vanhaa sanontaa; "laitetaan nyt ensin ne perusasiat kuntoon", ei pidä unohtaa tekniikkaopetuksen yhteydessä.
Havainnollistan aihetta esimerkin avulla:
Opetuksen aikana pelaajalle opetettiin tärkeitä yksityiskohtia swing-tekniikasta, ja he tutkivat huolellisesti "teoreettista" swingmallia ja maailman parhaiden pelaajien swingejä. Tekniikan yksityiskohdista keskusteltiin ja niitä kokeiltiin erilaisissa harjoituksissa. Swing kuvattiin useaan kertaan, analysoitiin, korjattiin ja säädettiin monin eri tavoin.
Pettymyksen aiheutti kuitenkin se, ettei pelaaja pystynyt soveltamaan opetuksessa saatuja oppeja ja tietoja omissa harjoitus- ja pelitilanteissa. Sen sijaan swingit tuntuivat usein liian harkituilta, jännittyneiltä ja "luonnottomilta" - pahimmassa tapauksessa ne saattoivat johtaa jopa täydelliseen swingin sekoamiseen.
Mistä ihmeestä tämä johtuu? Eikö swingiä pidä opettaa näin? Käymällä läpi tekniikan teoriat ja yksityiskohdat, tekniikan perusteet, periaatteet ja tekniikan tärkeät lait?
Korjaamalla, mukauttamalla, reflektoimalla ja keskittymällä moniin yksityiskohtiin ja tunnistamalla monia virheitä ja puutteita? Opettajat puhuvat teknisistä ja teoreettisista yksityiskohdista, tekevät videointeja pelaajille, tutkivat, vertailevat ja analysoivat, mitä yksityiskohtia on muutettava, korjattava ja mukautettava. Tämä kuulostaa todennäköisesti tutulta, ja olen varma, että monet opettajat ja pelaajatkin pitävät tätä lähestymistapaa erittäin järkevänä.
Ongelma on kuitenkin se, että helposti kiinnitettiin aivan liikaa huomioita lukuisiin yksittäisiin virheisiin, puutteisiin ja tekniikan yksityiskohtiin ennen kuin pelaajalla oli edes kokonaiskuvaa swingin pääperiaatteesta, isojen kokonaisuuksien yhteistoiminnasta, kineettisestä liikeketjusta, kehon ja kehon osien ja mailan liikejärjestyksestä, syy-seuraus suhteista ja siitä että mikä pitää toimia ensin, jotta jokin muukin voisi toimia oikein.
Opetettiinko pelaajalle yksittäisiä swingiin liittyviä kohtia, still-swingkuvien ja videoanalyysien perusteella, ennen kuin pelaajalla oli selkeä mielikuva oikeasta swingistä ja edes kohtuullinen osaaminen swingiin liittyvistä kehon perusliikkeistä ja voimantuoton periaatteesta?
Mentiinkö väärässä järjestyksessä; "latvasta tyveen"? Vai aloitettiinko perusasioista, vartalontoiminnan perusliikkeistä ja liikeradoista, tekniikan keskeisimmistä kohdista ja kokonaiskuvasta siitä, miten swingin periaatteet ja isot ideat, mielikuvat ja ajatukset itse swingistä toimivat?
Pystyttiinkö tekniikkaopetuksen, muokkausten, korjausten ja säätöjen yhteydessä pitämään ajatus ja mielikuva myös swingin "isossa kuvassa" eli sen yksikertaisuudessa ja samalla rennossa pohjavireessä?
Tiedän kokemuksesta, kuinka helppoa on "kompastua" kertomalla oppilaille aivan liikaa pieniä yksityiskohtia ja muitakin oppilaalle vaikeita ja tuntemattomia asioita.
Muistamatta sitä, että oppilaan ei tarvitse tietää kaikkea, sillä hän ei todennäköisesti pysty ymmärtämään kaikkea, ellei hän ensin hallitse oikeahkoa tekniikkaa. Hänestä ei tehdä golfvalmentajaa, eikä ammattilaispelaajaa, eikä hänellä ole mitään mahdollisuutta oppia, tuntea ja kontrolloida kaikkea omassa toiminnassaan.
Opetuksesta tulee helposti svingin yksityiskohtien esittelyä, joka ei lopulta anna pelaajalle mitään ja itse asiassa se usein on oppimisen ja pelaamisen kannalta enemmänkin vahingollista hänelle.
Oppilaiden ja omien kokemusten, lukuisten kommenttien ja kokeiluiden- ja myös monien epäonnistumisten kautta olen oppinut kuitenkin lopulta, että tärkeintä svingitekniikan, vartalosvingin, oppimisessa ja hallitsemisessa on pitää mielessä " svingin perimmäinen idea" , isot kokonaisuudet, perusasiat ja liikkeet, ja että yksinkertaisen pääajatuksen tulisi olla aina vahvasti mukana jokaisessa harjoituksessa:
"Kierrä vartalosi ennen osumaa, pelaa palloa voimakkaasti eteenpäin ja pelaa rohkeasti ja rennosti loppuun asti."
Toisin sanoen swingin tärkein iso perusliike, vartalontoiminta otetaan hallintaan ensin, minkä jälkeen swingiä aletaan analysoimaan tarkemmin ja hiomaan vähitellen.
Pienempiä säätöjä, korjauksia ja tehostamisia pyritään tekemään vasta kohtuullisen hyvin toimivaan isoon kokonaisuuteen- ja vartalon perusliikkeeseen. Eikä missään nimessä laiteta pelaajaa miettimään monia asioita. Liikkeen oppimisessa yksikin asia kerrallaan on ihan riittävästi.
Näin opetellen ja harjoitellen pelissä tehtävän swingin ideat pysyvät pelaajien tietoisuudessa, heidän ajatuksissaan, mielikuvissa ja toiminnassaan, eivätkä ne häviä tekniikan korjaus-, kehittämis- ja mukauttamisvaiheessa pienten yksityiskohtien ja teorioiden ja monien pohdintojen ”sekamelskaan” .
Alla video josta näet Bodyswing-tekniikan esittelyä, sen etuja ja hyötyjä. Kannattaa katsoa.
Terveisin,
Turkka Stenlund
PGA, Pro, LO, GVT
Turkka Stenlund on golfvalmennuksen rautainen ammattilainen ja taattuja tuloksia tuovan Bodyswing-opetusmetodin kehittäjä. Hän on toiminut golfin (PGA) ammattivalmentajana yli 30 vuotta ja sitä ennen urheiluvalmentajana sekä useiden eri lajien kilpaurheilijana.
Turkka on toiminut useassa isossa golfseurassa Head Prona ja ollut mukana kehittämässä urheilulukio- sekä Golfliiton aluevalmennustoimintaa ja toiminut valmentajana muun muassa Vierumäen, Kisakallion ja Kuortaneen urheiluopistoissa.
Golfin lisäksi Turkka on toiminut liikunnanopettajana ja liikunnanohjaajana, liikuntakasvatusupseerina, kouluttajana, liikuntatuotteiden kehittäjänä sekä miekkailu-, hiihto- ja triathlonvalmentajana.
Lisää tietoa ja tarkempi CV valmentajasta
Tutustu myös harjoitevideoihin
Comments